Energiahankkeen järkevyys, onko sitä?
Kustannukset nouseva ja laskeva, mutta kalliilta tuntuu. Saisiko tilanteeseen helpotusta aurinkopaneeleilla tai maalämmöllä? Ehdottomasti ehkä!
Hankkeen kannattavuutta voidaan mittaroida eri tavoin. Esimerkkinä yksi laskee sen eurojen kautta vertaamalla luvattua lopputulosta lähtötilanteeseen, toinen pohtii myös ekologisuutta ja kolmas laskeskelee miten investointi vaikuttaa kiinteistön arvoon.
Jo pelkästään puhtaasti euroilla arviointiin liittyy monen monta muuttujaa ja yksi keskeisimpiä asioita on päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten laskelmassa käytetyt arvot muodostetaan.
Eli ensimmäisenä laita numerot kuntoon niin, että hankkeen puolesta ja vastaan olevat voivat seistä niiden takana. Tämä tulee helpottamaan merkittävästi keskustelua myöhemmässä vaiheessa.
Case kaukolämmöstä maalämpöön
Kun hallituksen keskustelut lämmitysmuodon ympärillä muuttuvat yksittäisistä “voisi olla ihan hyväkin juttu” heitoista siihen, että aletaan oikeasti pohtimaan olisiko siirtyminen maalämpöön fiksua, olemme ensimmäisen vaiheen äärellä jonka lopputuloksena on arvio hankkeen kannattavuudesta.
Ihan helppo tämä ei ole, mutta sitäkin tärkeämpi.
Vaihtoehtojen vertailu on homman ytimessä. Vaikka kaukolämpöyhtiöillä ei ole suoraa toisistaan kilpailijaa, niin heidänkin tulee seurata silmä kovana sähkön ja maalämpörojektien hinnan kehittymistä suhteessa omaan hintatasoon. Sillä jos sähkön ja urakoiden hinta laskee ja heidän hintansa nousevat, alkavat he menettämään asiakkaitaan kun he siirtyvät maalämpöön.
Ihan pienestä tuskin hallititus tilaa porareita tontilleen, mutta jossain vaiheessa kaukolämmön kustannusten noustessa kynnys vaihtoon ylittyy ja silloin pitää olla kotiläksyt jo tehtynä.
Tutkiessa maalämmön parissa operoivien yritysten kotisivuja ensimmäisenä törmää siihen, kuinka paljon heidän ratkaisulla voi säästää lämmityskustannuksissa. Varovaiset naputtelevat luvun 50 %, rohkeimpien luvatessa 80 % säästöjä.
Kuulostaa hyvältä, eikö?
Mutta mihin verrattuna tämän kokoluokan säästöjä voi saada aikaan? Entä saadaanko tuollainen säästö joka vuosi?
Entäs takaisinmaksuaika? Tuleeko investointi takaisin säästöinä 8 vuodessa , kuluuko siihen 15 vuotta vai maksaako koskaan itseään takaisin?
Jos säästölupauksien perusteella alkaa laskemaan, niin takaisinmaksuaika on 5-10 vuoden kokoluokassa. Mutta tietenkään ihan näin yksinkertaista se ei ole… Eli tässä vaiheessa pitäisi lukita mikä on enimmäisbudjetti hankkeelle, jotta voidaan takaisinmaksuaikaa alkaa jäsentelemään.
Siihen löytyy apuja urakoitsijoiden lisäksi energiahankkeisiin erikoistuneilta asiantuntijayrityksiltä, jotka tyypillisesti suunnittelevat, kilpailuttavat sekä valvovat projekteja.
Budjettiin tulisi sisällyttää tietenkin urakkahinta, mutta myös rahaa tulee varata lisätöille, joita mahdollisesti olisi tiedossa. Näiden lisäksi suunnittelu, kilpailutus, erilaiset luvat, nykyisen lämmitysjärjestelmän poistaminen sekä urakan valvonta haluavat osansa rahakirstusta.
Kun numerot alkavat olla siinä kunnossa, että niiden takana kehtaa seistä, palataan alkuun, eli arvioon siitä, millainen hyöty vuosittain hankinnasta voisi saada.
"1:3 vai 1:4, onko sillä nyt väliä"
Tässä vaiheessa puhe siirtyy hyötysuhteeseen. Eli siihen, kuinka kuinka paljon energiaa saadaan lämmitykseen suhteessa järjestelmän käyttämään. Internetin ihmeellinen maailma osaa kertoa että tyypillisesti hyötysuhde voi olla 1:3, mutta voidaan saavuttaa jopa 1:4 hyötysuhteen.
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Sitä, että jos nykytilanteessa vuodessa kulutetaan kaukolämpöä 100 MWh, niin maalämpöjärjestelmä 1:4 hyötysuhteella tarvitsee sähköä 25 MWh samassa ajassa.
Tai siis voi tarkoittaa sitä. Tämä taas riippuu siitä, miten hyötysuhde on Osa ilmoittaa COP:pia, toinen taas SCOP:pia. Mutta olisiko parhaiten käyttäjää palveleva arvo kuitenkin SPF?
Sitten kun tavoiteltava hyötysuhde on saatu lukittua, meillä on teoreettisesti tiedossa kuinka paljon vähemmän pitää ostaa energiaa uudessa jos hanke toteutetaan.
Tästä päästään ehkä kaikista mielenkiintoisempaan kohtaan, eli tulevaisuuden energian hinnan arviointiin. Miten öljyn, maalämmön ja sähkön hinnat kehittyvät seuraavien vuosien aikana. Öljyn hinnan nousun puolesta moni lähtee veikkaamaan, mutta mitä tapahtuu kaukolämmölle ja sähkölle. Nouseeko, laskeeko ja kuinka paljon ja milloin.
Uskallan väittää, ettei kellään ole tietoa mikä MWh kaukolämpöä tai sähköä maksaa vuonna 2030. Eli hyville arvauksille on tässä tilaa. Osa veikkaa, että sähkön hinta tulee vielä roimasti nousemaan siinä missä toinen odottaa sen puolittuvan.
Eli ollaan tilanteessa, että pitää tehdä harkittu arvaus mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Näin olemme saaneet määriteltyä energian hinnat takaisimaksuaikaan.
Sitten täytyy vain määrittää mikä on lainalle tuleva korko, miten paljon inflaatio vaikuttaa lainaan, eri vaihtoehtojen tarvitsemien huoltojen ja korjausten kustannukset ja vielä miten eri vaihtoehtojen tekniset käyttöiät vaikuttavat kokonaiskustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Eli nyt olet päässyt siihen vaiheeseen, että voit kaivaa tietokoneen esiin ja alkaa laittamaan lukuja taulukkolaskelmaan. Voi kuulostaa työläältä (ja sitä se usein on), mutta ilman tällaista jumppaa, olet aikalailla markkinointipuheen armoilla päätöksiä tehdessä.
Mutta voit myös ulkoistaa tämän esim. suunnittelutoimistolle, mutta silloinkin sinun pitää ymmärtää mistä mikäkin luku muodostuu, sillä ammattilaisille voi myös tapahtua virheitä tai he arvioivat eri kulmasta asioita kuin teidän yhtiön hallitus. Vain silloin voidaan havaita poikkeamat riittävän ajoissa.
Jos näiden jälkeen hankkeen käynnistäminen on vielä perusteltua, on aika ryhtyä valmistelemaan hankintaa, jota myös kilpailuttamiseksi kutsutaan, mutta siitä myöhemmin lisää.
Ps.
Voisiko kannattavuutta arvioida ns. sijoittajan perspektiivistä, eli jos hankkeella saataisiin vastiketta alas x euroa, niin kuinka paljon laskelmassa huoneiston arvoa voisi nostaa, ilman että tuottoprosentti laskee?